Sähköjänis

Teenpä tällaisen pikapäivityksen muiden hommien ohessa. Ei siis mitään kivoja värejä tai muuta roipetta. Voipi tehdä hyvää muutenkin pistää taas oikeasti vähän suttaisempi merkintä, etten nosta omaa rimaani liikaa – tarkoitukseni kun olisi kumminkin pitää tämä Sähköjäniksen puoli relampana piirustusblogina, johon kehtaisin postata myös epämääräisempää sälää.

Tuoretta:

(Natsizombie tulee Tähtivaeltajan mainosta varten).

Sitten satsi vähän vanhempaa tavaraa, jonka olen jättänyt aiemmin postaamatta:

Mietintöjä ennen muuttoa:

Muuten vaan pelleilyä:

Ja vielä satunnaisia piirtelyjä ihmisistä baarissa:

Semmosta tällä kertaa. Kiitti ja moi. Nyt takaisin natsizombien pariin.

Ja heti petti ajatus pitää kiinni kerran viikossa päivitystahdista… Syynä osittain yllättävä töiden kasauma. Seuraa ohjelmanumero “graafikon elämää”. Perustuu tositapahtumiin. Olkaa hyvät.

Kun olette lukeneet tänne asti, voitte aloittaa syklin uudelleen merkinnän yläreunasta

Vähän sekavaa settiä, mutta tämmöistä syntyi viime yönä puoliunessa. Kun tänä aamuna sai nukkua hiukan kauemmin niin nyt alkaa taas elämä voittaa hiljakseen.

Käykö teille koskaan näin?

No, nyt joka tapauksessa suvaitsee taas toimia ja pääsen lisäilemään lisää lupauksia. Ehkä pitäisi ennemminkin puhua tavoitteista alkaneelle vuodelle. Ja niitähän riittää.

Turhaa oheislöpinää:

Itsesensuurin vähentäminen tuskin tulee vaikuttamaan kovin moneen merkintään. Turha siis odottaa mitään hurjia porno-orgioita edelleenkään. Lähinnä yritän muistuttaa itselleni, että miettisin (entistä) vähemmän “mitäköhän se-ja-se nyt ajattelee jos blogaan tästä aiheesta?”

Kirjeet ovat muuten hassu juttu – olen jo pidempään ajatellut elvyttää perinteisten kirjeiden kirjoittamisharrastustani ja nyt kun vihdoin oikeasti olen niin alkanut tehdä, samasta touhusta innostuneita ihmisiä tuntuu pomppivan netissä vastaan toistuvasti.

Todellinen syy lienee psykologinen – asioihin, joista on tietyllä hetkellä kiinnostunut, kiinnittää automaattisesti enemmän huomiota. Mieluummin tietysti ajattelen olevani trendisetteri. Heti kun Minä alan taas kirjoittaa kirjeitä, alkavat kaikki muutkin (Mutta hei, neulomisestakin tuli muotia heti kun olin sitä pari vuotta harrastanut…)