Möks.
lauantai, marraskuu 21st, 2009Muka-angstia ilman sen suurempaa muka-syvällisyyttä. Tralalaa. Jonain päivänä koostan vielä murjottavasta kissaotuksesta jonkun kokonaisen setin, vaikka omakustanteen tai jonkun


Muka-angstia ilman sen suurempaa muka-syvällisyyttä. Tralalaa. Jonain päivänä koostan vielä murjottavasta kissaotuksesta jonkun kokonaisen setin, vaikka omakustanteen tai jonkun


Tämä entry on hivenen vanhentunut siinä mielessä, että projekti on jo toteutettu taannoisen multimediakurssin puitteissa. En vain ollut tullut skannanneeksi. Pikaisesti läträsin kasaan tässä lauantain ratoksi, ettei tulisi mahdottoman pitkiä päivitysvälejä taas.

Toinen kämppiksen kissoista ja kolme satunnaista omakuvaa.

Eemu – se kissa siis – on viehättävällä tavalla höpsö ja neuroottinen. Arthur – se toinen kissa – muistuttaa hyljettä tai valasta. Olen aikeissa palata molempiin tulevaisuudessa, mutta laitoin tämän luonnoksen tähän, koska se kuulemma vangitsee onnistuneesti Eemun persoonallisuuden. (Eemun mielestä asiat ovat usein jänniä ja se tykkää mm. valoläikistä keittiön lattialla).
Satunnaisia muistiinpanoja siitä, miten ideoilla on taipumus toimia ja etenkin olla toimimatta. (Tekstit tulivat luultavasti englanniksi, koska piirsin nämä samaan aikaan kun kävin sarjiskurssia, jonka opetuskieli oli englanti).

Sen sijaan, että olisin tehnyt jotakin hyödyllistä, kokeilin ensimmäistä kertaa “tussata” Wacomilla värittämisen lisäksi. Alla ensin alkuperäinen doodlaus ja sitten sen päälle Wacomilla piirrelty toisinto.

